Puuvenementori

Puuveneen veistäminen ja korjaaminen

Ensimmäisen veneeni veistin kansalaisopistossa

Tavoitteena rakentaa savolaismallinen soutuvene

Syksyllä 2003 ilmoittauduin kansalaisopiston puuveneenveistokurssille. Kurssin tavoitteena oli rakentaa n. viisi metriä pitkä savolaismallinen soutuvene. Aikaisempaa kokemusta veneenrakentamisesta minulla ei ollut. Olin kuitenkin erittäin innoissani ja motivoitunut.

Aloittaessani kurssia olin epävarma siitä, osaanko riittävästi tai opinko tekemään venettä. Ennen kurssia luin kaikki löytämäni suomenkieliset kirjat veneenrakentamisesta. Siinä ei mennyt kauan.

Kurssin aluksi oli infotilaisuus, jossa kerrottiin tarvittavista työkaluista ja materiaaleista sekä sovittiin aikataulusta. Opetusta tulisi olemaan 90 tuntia ja sen lisäksi tuli varautua siihen, että aikaa kuluu kaiken kaikkiaan noin 200 tuntia.

Kurssin aikana tein muistiinpanoja ja pyrin videoimaan kaikki eri rakentamisvaiheet, jotta osaisin myöhemmin tehdä veneen itsenäisesti. Päiväkirjassani pohdin veneenrakentamisessa heränneitä kysymyksiä.

”22.11.2003  Laitoin apukaaret ja “lisäapukaaret” ruuveilla paikoilleen. Aloin sovittamaan ensimmäistä lautaa. Ei oikein sujunut. Sydänpuoli ulospäin ja tyvipuoli perään. Mutta mistä näet, mikä on tyvi? Jotenkin oksista?”

”24.11.2003  Sain suurella vaivalla sovitettua jotenkuten ensimmäisen laudan keulapään. Sitten piirsin sen laudan avulla uuden ja aloin sovittaa peräosaa. Ei oikein onnistunut. On todella vaikeata hahmottaa mistä kohti laudasta otan pois, jotta saan siitä sopivan.”

Veneen rakentaminen kesti 231 tuntia

Kurssin alussa teimme yhdessä jokaiselle opiskelijalle kölirangan, keulan ja peräpeilin. Vene rakennettiin käytännössä kahden mallikaaren varaan. Lautojen yläreuna jätettiin suoraksi ja laudat painettiin paikoilleen ilman pasuttamista. Lautaa ainoastaan kostutettiin hieman.

Laudat naulattiin keulaan ja perään kuparisilla kampanauloilla ja toisiinsa kuparisilla venenauloilla. Saumaan laitettiin liimamassaa.

Painokaaret tehtiin kitukasvuisista kuusista. Aihiot sahattiin ja höylättiin tuoreista puista n. 15 mm x 30 mm mittaan. Kaaret haudottiin kuumassa vedessä ja painettiin kuumana paikoilleen. Kaariin porattiin reiät nauloja varten ja kaaret naulattiin kiinni.

Airot ja mela tehtiin kuusesta. Puuvalmis vene kyllästettiin terva-pellavaöljy-mäntytärpätti -seoksella ja tervattiin lopuksi tervalla. Lopuksi kiinnitettin kölirauta, keularengas ja laitahankaimet. Veneen rakentamiseen meni aikaa 231 tuntia.

Puuveneen rakentaminen on haastavaa

Olin todella tyytyväinen veneenrakennusprosessiin kokonaisuutena; opetus oli hyvää ja ryhmässä vallitsi myönteinen ja innokas ilmapiiri.  Puuveneen rakentaminen on ainakin alussa niin vaikeaa, että sen oppiminen kirjoista tai kirjeopiston kautta on todella haastavaa.

Rakentamisessa on useita vaiheita, joissa tieto on tekijän “kädessä” ja sen sanallistaminen on vaikeaa. Kyse on hiljaisen tiedon “siirtämisestä”, joka ei onnistu muuten kuin yhdessä tekemällä. Minullakin oli useita kertoja tilanne, jossa en itse osannut tehdä. Tällöin kurssin opettaja tuli avuksi ja teki sen vaiheen itse.

Kommentit

2 vastausta artikkeliin “Ensimmäisen veneeni veistin kansalaisopistossa”

  1. Hannu Vaarala avatar
    Hannu Vaarala

    Moi.Olen muutamia vuosia tässä miettinyt puisen souteveneen tekoa,mikä mahtaisi olla ne kirjat ja oppaat jota olisi hyvä lukea ennen kuin menen kursseille. Olen syntyjään Sodankylästä.Onko siltä seudulta jotain mallia?

    1. Pekka Taskinen avatar
      Pekka Taskinen

      Hei
      Mielestäni paras suomenkielinen kirja, joka käsittelee puuveneen rakentamista, on Edgar Pälviranta: Veneenrakennuksen oppikirja. Paras suomalaista puuvenekulttuuria käsittelevä kirja on mielestäni Rovamo-Lintunen: Suomalainen puuvene. Näitä suosittelen.
      yt. Pekka

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *