Retkiveneen rakentaminen alkoi pienoismallista
Seuraavan kerran kuulin Juha Jangerin veneprojektista keväällä 2016. Sain häneltä viestin:
Tervehdys Pekka,
Kyselin sinulta joskus viime vuoden puolella vinkkejä veneen tekoon. Kiitos, kun kumosit ajatukseni savolaisveneestä 😉 Tässä pieni pätkä puuvalmiista ”Erkistä”, jonka talven mittaan rakentelin.
Olin vähintäänkin hämmästynyt ja todella iloinen uuden veneen omistajan puolesta, koska tiedän miltä miehestä tuntuu, kun hänellä on puuvalmis, itse tehty vene. Pari viikkoa tästä, tapasin Esko Mattssonia ja hänen kanssaan tuli puheeksi Juha Jangerin veneprojekti. Esko kertoi kuinka Juha oli viestittelymme jälkeen ottanut häneen yhteyttä ja kuinka veneprojekti oli edennyt.
Kesällä 2016 Juha Jangerin vene alkaa olla valmis ja on aika kysyä Juhan omia kokemuksia veneprojektin toteuttamisesta.
Miten ja mistä sait piirustukset veneeseesi?
–Kuopion koululta Esko Mattssonilta ostin. Teetin PDF-kuvasta 1:1 kaari- ja kölipuukuvat paksulle paperille tutulla mainosprintillä.
Millä perusteella valitsit materiaalit veneeseen?
-Tutkin vaihtoehtoja ja valitsin vanerilaudat; ohjeet olivat 9mm vahvuudelle, mutta minulle ominaiseen tapaan tein mieluummin vähän tukevamman 12mm tavarasta. Kölipuut ja muun lautatavaran valkkasin paikallisen piensahan laanilta. Ulkoreunaan törmäyslistaan ja muutamaan muuhun yksityiskohtaan tammilautaa Oulusta – Rovaniemen Puukeskus kun lopetti toimintansa viime vuonna. En ole mikään grammanviilaaja, joten painon kertymiselle en niin paljon laskenut arvoa.
Teitkö uloslyönnin itse vai saitko valmiita mallineita kölin, keulan ja peräpeilin osiin?
-Levitin kölipuukuvat verstaani lattialle ja sahasin muodot siinä tukilankkujen päällä hyvällä karkealla pistosahalla. Mitään mallineita ei ollut valmiina, sommittelun kaaret 16mm vesikattovanerille, josta sahasin ne paperipiirustuksen mukaan irti. Tuin kaaret poikittaislaudoilla, jotka kiinnitin pitkittäisen suoran linjan tasolle – niiden varaan oli hyvä rakentaa ”tukiruoto” kun kiinnitin kaaret kölipuuhun.
Teitkö lautajaon itse vai oliko sinulla mallilaudat?
-Ei ollut malleja. Tein ennen täysimittaista venettä 1:5 pikamallin harjoituskappaleena – sahasin siihen n 2x25mm ”lautoja” tiuhasyisestä männystä. Niitä oli helppo veistellä terävällä puukolla, liimailla limittäin ja nitoa kiinni lastulevystä tehtyihin mallikaariin. Pienoismallin teko otti pari päivää, mutta sen avulla sai hyvän käsityksen siitä, miten laitojen muodot rakentuvat. Lautajaon mittailin mallikaariin ja merkitsin ne tussilla, 25mm limityksellä.
Rakensitko itse yksin vai osallistuitko johonkin kurssille?
-Kurssina toimi Esko Matsonin toimittama hyvä kuvasarja ja siihen liittyvä teksti, Jarmo Häkkisen ja sinun kommentit, joita tiettyihin asioihin halusin kysellä. Pääasiassa rakentelin yksin, painokaarien naulauksessa ja niittauksessa oli parina iltana kaveri apuna.
Mitkä asiat rakentamisessa olivat mielestäsi haasteellisimmat?
–Vähän turhan naftit tilat melkein kuusimetristen laitojen käsittelyyn. Parin ensimmäisen lautaparin muotoilu ja sovitus – mutta kun ideasta pääsi perille, niin loput kyllä sujui. Periaatteella lauta illassa muotoon ja liimauspuristukseen, seuraavana niittauksessa kuparinauloilla. Veneen kääntely työn edistyessä ja painon kasvaessa. Tein sitä varten lankuista ”palkkinosturin”, jonka varassa suunnilleen painopisteen kohdalla leveällä kuormaliinalla kannatellaan venettä oli helppo käännellä yksinkin.
Mitä opit, mitä tekisit nyt toisin?
–Ikäni puutöitä harrastaneena ei valmistusteknisesti ollut suurempia haasteita – suurimmat opit taitavat olla itse veneen muotoihin ja toimivuuteen liittyviä. Olen melonut melko aktiivisesti liki 40 vuotta, joten jonkunlainen ymmärrys ja kokemuspohja minulla vesillä liikkumisesta ja vesikulkuneuvon toimivuuteen vaikuttavista seikoista on pohjalla.
Ehkäpä tekisin viimeistellymmän 1:5 pienoismallin, jonka avulla voisi miettiä ja osin soveltaa omien mieltymysten mukaisia yksityiskohtien ratkaisuja (pienoismallien teko on ollut nöösipoikana lähes intohimoinen harrastus – ja 1:5 skaala on kultasepän ammattiympäristössä jo jättimäistä luokkaa 😉
Jos joku muu haluaisi tehdä vastaavanlaisen projektin, niin millaisia neuvoja antaisit?
–Kysy rohkeasti kokeneempien neuvoja ja mielipiteitä – jos alat tehdä niistä omia sovelluksia, niin mieti ja ota selvää, voivatko ne toimia. Jos ja kun projekti osoittautuu työläämmäksi kuin etukäteen kuvittelit, niin älä ala hosua ja oikoa – sulaa ne vedet seuraavanakin keväänä!
Puutöistä sinänsä pitää olla kohtuullisen hyvä ymmärrys ja kokemus. Vene on turhan haasteellinen kohde perustekniikoiden ja materiaalituntemuksen opetteluun. Jos tiedät ja tunnet, ettei omat eväät riitä, mene tekemään ensimmäinen veneesi vaikka kansalaisopiston kurssille ja ota sen jälkeen haastavampi ja personoidumpi projekti.
Työkalujen ja materiaalien suhteen vanha totuus pätee; hyvää ja halpaa löytyy – mutta kyllä ne yleensä ovat eri paketeissa.
Kuinka paljon projektiin kului aikaa? Mitä materiaalit, piirustukset ja hankkimasi työkalut tulivat maksamaan?
-Ajan ja rahan kulumista en oikeastaan ole laskenut – harrastukset maksavat mitä maksavat 😉 Karkeasti arvioiden materiaaleihin lienee mennyt noin 2500€ – kaikenlaiseen pikkusälään muutama sata lisää. Aikaa en osaa arvioida; joudun työssäni seuraamaan ja budjetoimaan niin paljon, että olen vapauttanut itseni sellaiselta vapaa-ajan harrastuksissa. Joku sanoikin, että ”näitähän saa kaupasta valmiina”. Sellaisen kanssa ei kannata ryhtyä syvemmin keskustelemaan – veneenrakennus (ja käsillä tekeminen yleensäkin) tahtoo olla sellaista, että ”matkanteko on päämäärää tärkeämpää”. Pitkärikinen 5hp Honda lienee noin 1500€ ja traileri karvan alle tonnin. Vakuutukseen arvioin koko paketille arvoksi 6000€ – eikä silläkään taida itselleen minkäänmoista tuntipalkkaa saada, jos sitä lähtee arvioimaan.
-Työkaluvarustustani minun ei oikeastaan tarvinnut lisätä veneprojektin vuoksi kuin kyntehöylällä ja kasalla puristimia (joita puuseppä-isäni kutsui vingoiksi). Rovaniemellä toimivan Nettiverstaan myymälässä tosin tuli kuolattua yhden jos toisenkin härvelin ääressä 😉
