Maalasin veneen vesilinjan alapuolisen osan antifouling-maalilla. Levitin maalin maalaustelalla. Seuraavan päivänä maalasin pohjan toisen kerran.
-
Catspaw Dinghy -veneen pintakäsittely 3: antifouling -maali vesilinjan alapuolelle
-
Catspaw Dinghy -veneen pintakäsittely 2: lyijymönjä vesilinjan alapuolelle
Hioin veneen ulkopuolen. Imuroin ja pyyhin hiomapölyn pois. Piirsin vesilinjan 3 cm venepiirustuksen konstruktiovesilinjan yläpuolelle ja teippasin vesilinjan pohjan maalausta varten. Maalasin aamulla vesilinjan alapuolisen osan ohennetulla lyijymönjällä. Päivällä maalasin toisen kerroksen ohentamattomalla lyijymönjällä ja illalla samoin.
-
Catspaw Dinghy -veneen pintakäsittely 1: pohjalakkaus ja lyijymönjä
Kyllästämisen jälkeen annoin veneen kuivua noin kolme viikkoa. Hioin veneen sisäpinnan, peräpeilin, törmäyslistan ja keulapuun hiomapaperilla (80) auki. Imuroin hiomapölyn ja pyyhin pinnat vielä varmuuden vuoksi tärpättiin kostutetulla rätillä.
Aloitin veneen pohjalakkauksen. Pohjalakkana käytin runsaasti (50%) ohennettua öljylakkaa ja sivelin pinnat (lukuunottamatta trallien alle jäävää aluetta) kolme kertaa. Jos jokin kohta näytti imevän lakkaa enemmän, sivelin siihen lisää. Seuraavana päivänä sivelin pinnat 25 % ohennetulla lakalla.
Seuraavan päivän aikana maalasin veneen trallien alle jäävän alueen lyijymönjällä kolme kertaa. Ensimmäisen lyijymönjäkerroksen ohensin 50%.
Pinnan kuivuttua asensin pohjatulpan.
-
Kultaseppämestari Juha Jangerin vene seilaa pohjoisen vesillä osa3
”Veneen soutuominaisuudet ovat mainiot”
-Vene on nyt valmiiksi pintakäsiteltynä. Pellavaöljy-pohjusteseosta upposi noin 23-25 litraa, puolikiiltävää venelakkaa noin 7 litraa. Purjehdusvarustuksen teko jää suosista syksyn ja talven askareiksi – Harro Koskisella tuntuu olevan kädet niin töitä täynnä kesän ajan. Peräsimen helat – ja varmaan airojenkin kiinnikkeet tulen tekemään vielä pronssista omalla verstaallamme 3D-mallinnusta ja omaa valimoamme hyödyntäen. Tämä loppukesä saa olla airojen ja uuden 5hv Hondan varassa.-Soutuominaisuudet ovat mainiot verrattuna vaikkapa lankomiehen lujitemuoviseen Päijäniin, jonka kanssa on epätoivoista yrittää pysyä suunnassa vähälläkin sivutuulella. Eihän Erkki toki mikään pikaliippari ole, mutta sehän oli tiedossakin. Moottori toimii mainiosti ja vene tuntuu olevan hyvin hallinnassa isompienkin veneiden peräaallokoissa.Rakentelin veneen päälle suojapressun, jonka kannattelijaksi taivuttelin höyrytettynä kolme 14x35mm kaarta. Sahasin alumiinisista järvihankaimista osan pois ja ruuvasin kaaret alumiiniin vääntämiini M6 -jenkoihin. Hankaimista kun vielä leikkasin lukkokolon pois, niin ne sujahtavat helposti parraspuussa kiinni oleviin ”naarashankaimiin” (joita on kolme paria). Pressu on vähän normi kevytpeitettä tukevampaa tavaraa; leikkasin sitä enemmän veneen muodon mukaiseksi, taittelin reunan kolminkerroin ja niittasin noin puolen metrin välein purjerenkailla kasaan. Trailerilla säilytettäessä pressu on kiinni vain parista paikasta, jotta se olisi tuulettuva; ajoon lähdettäessä pressun saa kiinni kuminaruilla niin tukevasti, että se kestää paikallaan. Kehittelen sitä vielä ehkä niin, että voisi samoille kaarille tehdä pienemmän sadesuojakatteen. Purjehdusvarustushan jää syksyyn ja odottamaan ensi kesää.Lopuksi kuva Juha Jangerin edellisestä projektista
-Oma ensimmäinen autoni aikanaan 70-luvun puolivälissä oli Helsingistä ostettu rättisitikka. Arki, perhe ja pohjoisen talvi kuitenkin ”pakottivat” siirtymään normiautoihin aikanaan tänne pohjoiseen asetuttuani. Mutta sain kynsiini loppuunajetun rättisitikan raadon, josta muutaman vuoden kuluessa rakentelin kuvan kaunokaisen. Seuraavana projektina odotteleekin isävainaan aikanaan hommaama vm-62 Heinkel Tourist skootteri, joka on jo aika hyvällä mallilla. Rakensin 90-luvun lopulla pihapiiriin reilun 40 neliön erillisen verstasrakennuksen, jossa näitä projekteja on mukava rakennella tarvitsematta lähteä mihinkään kauemmas halleille/talleille.
-
Kultaseppämestari Juha Jangerin vene seilaa pohjoisen vesillä osa2
Retkiveneen rakentaminen alkoi pienoismallista
Seuraavan kerran kuulin Juha Jangerin veneprojektista keväällä 2016. Sain häneltä viestin:
Tervehdys Pekka,
Kyselin sinulta joskus viime vuoden puolella vinkkejä veneen tekoon. Kiitos, kun kumosit ajatukseni savolaisveneestä 😉 Tässä pieni pätkä puuvalmiista ”Erkistä”, jonka talven mittaan rakentelin.
Olin vähintäänkin hämmästynyt ja todella iloinen uuden veneen omistajan puolesta, koska tiedän miltä miehestä tuntuu, kun hänellä on puuvalmis, itse tehty vene. Pari viikkoa tästä, tapasin Esko Mattssonia ja hänen kanssaan tuli puheeksi Juha Jangerin veneprojekti. Esko kertoi kuinka Juha oli viestittelymme jälkeen ottanut häneen yhteyttä ja kuinka veneprojekti oli edennyt.
Kesällä 2016 Juha Jangerin vene alkaa olla valmis ja on aika kysyä Juhan omia kokemuksia veneprojektin toteuttamisesta.
Miten ja mistä sait piirustukset veneeseesi?
–Kuopion koululta Esko Mattssonilta ostin. Teetin PDF-kuvasta 1:1 kaari- ja kölipuukuvat paksulle paperille tutulla mainosprintillä.
Millä perusteella valitsit materiaalit veneeseen?
-Tutkin vaihtoehtoja ja valitsin vanerilaudat; ohjeet olivat 9mm vahvuudelle, mutta minulle ominaiseen tapaan tein mieluummin vähän tukevamman 12mm tavarasta. Kölipuut ja muun lautatavaran valkkasin paikallisen piensahan laanilta. Ulkoreunaan törmäyslistaan ja muutamaan muuhun yksityiskohtaan tammilautaa Oulusta – Rovaniemen Puukeskus kun lopetti toimintansa viime vuonna. En ole mikään grammanviilaaja, joten painon kertymiselle en niin paljon laskenut arvoa.
Teitkö uloslyönnin itse vai saitko valmiita mallineita kölin, keulan ja peräpeilin osiin?
-Levitin kölipuukuvat verstaani lattialle ja sahasin muodot siinä tukilankkujen päällä hyvällä karkealla pistosahalla. Mitään mallineita ei ollut valmiina, sommittelun kaaret 16mm vesikattovanerille, josta sahasin ne paperipiirustuksen mukaan irti. Tuin kaaret poikittaislaudoilla, jotka kiinnitin pitkittäisen suoran linjan tasolle – niiden varaan oli hyvä rakentaa ”tukiruoto” kun kiinnitin kaaret kölipuuhun.
Teitkö lautajaon itse vai oliko sinulla mallilaudat?
-Ei ollut malleja. Tein ennen täysimittaista venettä 1:5 pikamallin harjoituskappaleena – sahasin siihen n 2x25mm ”lautoja” tiuhasyisestä männystä. Niitä oli helppo veistellä terävällä puukolla, liimailla limittäin ja nitoa kiinni lastulevystä tehtyihin mallikaariin. Pienoismallin teko otti pari päivää, mutta sen avulla sai hyvän käsityksen siitä, miten laitojen muodot rakentuvat. Lautajaon mittailin mallikaariin ja merkitsin ne tussilla, 25mm limityksellä.
Rakensitko itse yksin vai osallistuitko johonkin kurssille?
-Kurssina toimi Esko Matsonin toimittama hyvä kuvasarja ja siihen liittyvä teksti, Jarmo Häkkisen ja sinun kommentit, joita tiettyihin asioihin halusin kysellä. Pääasiassa rakentelin yksin, painokaarien naulauksessa ja niittauksessa oli parina iltana kaveri apuna.
Mitkä asiat rakentamisessa olivat mielestäsi haasteellisimmat?
–Vähän turhan naftit tilat melkein kuusimetristen laitojen käsittelyyn. Parin ensimmäisen lautaparin muotoilu ja sovitus – mutta kun ideasta pääsi perille, niin loput kyllä sujui. Periaatteella lauta illassa muotoon ja liimauspuristukseen, seuraavana niittauksessa kuparinauloilla. Veneen kääntely työn edistyessä ja painon kasvaessa. Tein sitä varten lankuista ”palkkinosturin”, jonka varassa suunnilleen painopisteen kohdalla leveällä kuormaliinalla kannatellaan venettä oli helppo käännellä yksinkin.
Mitä opit, mitä tekisit nyt toisin?
–Ikäni puutöitä harrastaneena ei valmistusteknisesti ollut suurempia haasteita – suurimmat opit taitavat olla itse veneen muotoihin ja toimivuuteen liittyviä. Olen melonut melko aktiivisesti liki 40 vuotta, joten jonkunlainen ymmärrys ja kokemuspohja minulla vesillä liikkumisesta ja vesikulkuneuvon toimivuuteen vaikuttavista seikoista on pohjalla.
Ehkäpä tekisin viimeistellymmän 1:5 pienoismallin, jonka avulla voisi miettiä ja osin soveltaa omien mieltymysten mukaisia yksityiskohtien ratkaisuja (pienoismallien teko on ollut nöösipoikana lähes intohimoinen harrastus – ja 1:5 skaala on kultasepän ammattiympäristössä jo jättimäistä luokkaa 😉
Jos joku muu haluaisi tehdä vastaavanlaisen projektin, niin millaisia neuvoja antaisit?
–Kysy rohkeasti kokeneempien neuvoja ja mielipiteitä – jos alat tehdä niistä omia sovelluksia, niin mieti ja ota selvää, voivatko ne toimia. Jos ja kun projekti osoittautuu työläämmäksi kuin etukäteen kuvittelit, niin älä ala hosua ja oikoa – sulaa ne vedet seuraavanakin keväänä!
Puutöistä sinänsä pitää olla kohtuullisen hyvä ymmärrys ja kokemus. Vene on turhan haasteellinen kohde perustekniikoiden ja materiaalituntemuksen opetteluun. Jos tiedät ja tunnet, ettei omat eväät riitä, mene tekemään ensimmäinen veneesi vaikka kansalaisopiston kurssille ja ota sen jälkeen haastavampi ja personoidumpi projekti.
Työkalujen ja materiaalien suhteen vanha totuus pätee; hyvää ja halpaa löytyy – mutta kyllä ne yleensä ovat eri paketeissa.
Kuinka paljon projektiin kului aikaa? Mitä materiaalit, piirustukset ja hankkimasi työkalut tulivat maksamaan?
-Ajan ja rahan kulumista en oikeastaan ole laskenut – harrastukset maksavat mitä maksavat 😉 Karkeasti arvioiden materiaaleihin lienee mennyt noin 2500€ – kaikenlaiseen pikkusälään muutama sata lisää. Aikaa en osaa arvioida; joudun työssäni seuraamaan ja budjetoimaan niin paljon, että olen vapauttanut itseni sellaiselta vapaa-ajan harrastuksissa. Joku sanoikin, että ”näitähän saa kaupasta valmiina”. Sellaisen kanssa ei kannata ryhtyä syvemmin keskustelemaan – veneenrakennus (ja käsillä tekeminen yleensäkin) tahtoo olla sellaista, että ”matkanteko on päämäärää tärkeämpää”. Pitkärikinen 5hp Honda lienee noin 1500€ ja traileri karvan alle tonnin. Vakuutukseen arvioin koko paketille arvoksi 6000€ – eikä silläkään taida itselleen minkäänmoista tuntipalkkaa saada, jos sitä lähtee arvioimaan.
-Työkaluvarustustani minun ei oikeastaan tarvinnut lisätä veneprojektin vuoksi kuin kyntehöylällä ja kasalla puristimia (joita puuseppä-isäni kutsui vingoiksi). Rovaniemellä toimivan Nettiverstaan myymälässä tosin tuli kuolattua yhden jos toisenkin härvelin ääressä 😉
Olen Pekka Taskinen. Minua kiinnostaa oppiminen, valokuvaus ja puuveneet. Ammatiltani olen opettaja. Kirjoitan tarinoita, joita olisin itse halunnut lukea harrastukseni alkuvaiheessa.
Arkisto
- marraskuu 2025
- lokakuu 2025
- syyskuu 2025
- elokuu 2025
- heinäkuu 2025
- kesäkuu 2025
- toukokuu 2025
- huhtikuu 2025
- kesäkuu 2018
- huhtikuu 2017
- maaliskuu 2017
- helmikuu 2017
- joulukuu 2016
- marraskuu 2016
- lokakuu 2016
- syyskuu 2016
- heinäkuu 2016
- kesäkuu 2016
- toukokuu 2016
- huhtikuu 2016
- tammikuu 2016
- joulukuu 2015
- syyskuu 2015
- toukokuu 2015
- maaliskuu 2015
- helmikuu 2015
- marraskuu 2014
- syyskuu 2014
- heinäkuu 2014
- toukokuu 2014
- maaliskuu 2014
- lokakuu 2013
- syyskuu 2013
- elokuu 2013
- kesäkuu 2013
Kategoriat
- Airot
- Catspaw Dinghy
- henkilökuva
- kirjat
- Moottorivene
- Muut puukäsityöprojektit
- niksit
- Oppiminen
- Purjevene
- Puuveneen huolto
- Soutu
- Soutuvene
- Työkalut ja laitteet
- Veneen korjaaminen
- Veneen kyllästäminen
- Veneen pintakäsittely
- Venepiirustus
- Yhteistyökumppanit
- Yleinen





























