Catspaw Dinghy -veneen köli kaareutuu veneen perässä voimakkaasti ylös, jotta peräpeili asettuu vesilinjan yläpuolelle. Näin peräpeili ei laahaa vettä vaan vene jättää veden “sileästi”. Jotta vene säilyttäisi suuntavakavuutensa, asensin kölin alaosaan veneen perässä ulkokölin (piirustuksessa “skeg”).
Olin tehnyt ulkokölin mallineen piirustuksen perusteella. Valitsin materiaaliksi tiiviskasvuista männyn sydänpuuta. Ulkokölin alapinta on suora, joten sahasin sen akkupyörösahalla ohjainkiskoa käyttäen. Kaarevan pinnan sahasin ensin vannesahalla ja viimeistelin pinnan pöytään kiinnitetyllä käsiyläyrsimellä käyttäen kopioterää.
How to the Build Catspaw Dinghy -kirjassa ulkoköli kiinnitetään kölin siten, että selkälauta ja köli puristetaan ulkokölin kaarevaa pintaa vasten. Koska köli ja selkälauta ovat yhtä puuta, ne voidaan pasuttaa ja taivuttaa ulkokölin kaarevan osan mukaiseksi. Minä tein kölin laminoimalla sen kolmesta osasta ja liitin ulkokölin siihen viimeisenä peräpeilin kiinnittämisen jälkeen. Ulkoköli vaati hieman sovittamista.
Kiinnitin ulkokölin paikalleen ensin pelkästään ruuveilla. Sitten purin liitoksen ja kasasin sen uudelleen ruuveilla, liimalla ja puristimilla. Liimauksen kuivuttua varmistin liitoksen 8 mm kierretangolla, joka lävisti peräpolvion, kölin ja ulkokölin.
Martti Haverinen Muuramesta lähetti minulle sähköpostiviestin, jossa hän kertoo isänsä Tauno Haverisen tavasta tehdä puuveneitä. Viesti oli niin mielenkiintoinen, että haluan jakaa sen blogini lukijoiden kanssa. Tekstin ja kuvien julkaisuun minulla on Martti Haverisen lupa. Seuraava teksti on siis pääosin Martti Haverisen käsialaa, minä olen vain hieman muokannut sitä.
“Olen tekemässä lapsille kuvakirjaa vanhoista dioista ja valokuvista. Siellä pulpahti esiin oheinen kuvasarja 80-luvulta venelautojen esipainatuksesta. Isä näet teki aikoinaan Kuhmossa veneitä enemmänkin ja muotoili laudat etukäteen helpommin asennettaviksi. Koska en ole esipainatukseen usein törmännyt, googlasin asiasta ja omat sivusi pulpahtivat esiin. Siksi ajattelin lähettää sinulle viestin ja tiedustella, onko asia sinulle tuttu.
10 – 15 venettä kesässä
Itse arvostan ja teenkin “hifistelevää” käsityötä, mutta isällä oli vallalla tehokkuusajattelu. Hänen veneensä olivat hiukan krouveja, mutta toimivia ja hyviä soutaa. Tekemisen tehokkuusajattelu näkyi tuotantovauhdissa: normaalisti valmistui vene viikossa eli 10 – 15 venettä kesässä maataloustöiden ohessa!
Tuohon viikkoon sisältyi myös emäpuun nouto metsästä ja perälaudan liimaus sekä lopputervaus. Työpäivät eivät kyllä olleet ainoastaan kahdeksantuntisia.
Köli tehtiin tuoreesta kuusen tyviosasta. Ensin etsittiin sopiva puu, jossa on ”lupaava juuri” sopivasti keulakaarta varten. Sisäpuolelta lohkottiin melkoisesti puuta pois, alapuolelle jää sopiva kölin pohjamuoto. Emäpuu siis vestettiin ja höylättiin suunnilleen valmiiksi ja sen jälkeen tehtiin lisätaivutus. Lisätaivutukseen käytetty kanki poistettiin sitten lopuksi lähes valmiista veneestä, jolloin syntyi veneen rakennetta jäykistävä jännitys.
Lopuksi kölin alareunaa kiinnitettiin rima, joka toimi vaihdettavissa olevana kulutuspintana venettä maihin vedettäessä. Nykyään tämä osa on yleensä metallia tai muovia.
Tehokkuuden salaisuudet
Tehokkuuden salaisuudet olivat:
– luonnonpuun käyttö emäpuuna, jolloin keulakaarta ei tarvinnut liimata, ainoastaan taivuttaa lisää
– lautapareja yleensä vain neljä, joskus vain kolme mutta joskus myös viisi
– lautojen esipainatus, jolloin niiden asettaminen paikoilleen oli helpompaa
– lautojen kiinnitys galvanoiduilla venenauloilla, ei siis tarvittu esiporauksia vaan ainoastaan naulojen kaksivaiheinen kotkaus
– tiivistykseen lautojen välissä isä käytti filtistä tai villaulsterista revittyjä kangassuikaleita, jotka jäivät siis naulattaessa kahden esitervatun tiivistyspinnan väliin. Naulauksen jälkeen ylimääräinen riepu sauman ulkopuolelta puukolla pois
– kaaret isä teki tuoreista, pienistä kuusista. Hän vesti ja höyläsi ne oikean paksuisiksi ja höyrytti ne pehmeiksi saunan muuripadan kanteen rakennetussa höyryputkessa. Kaari kerrallaan hän nouti ne putkesta ja taivutti ne kuumana paikoilleen, merkkasi lautojen vaatimat pykälät ja vesti pykälät kirveellä. Sitten vaan kaari paikoilleen ja kiinni nauloilla. Kaari pysyi notkeana vielä tuon ajan kun sen teki rivakasti.
Aluksi hahmottelu, miten laudat muotoillaan painatuksessaLautojen paininpuut oikeille kohdille ja sitten lastuja kupeelle tulistelua vartenLautojen vähitellen lämmetessä alkaa muotoiluPropellia vähän kerrallaan. Ämpärissä näkyy vihta, jolla kasteltiin laudat jos ne syttyivät palamaanSilmä tarkkana, että muoto on mahdollisimman oikeaLoppusäätöäJäähtyneet laudat valmiita asennukseen
Hyvin tehty ja huollettu puuvene kestää isältä pojalle
Itselläni on tallella isän tekemiä veneitä vielä viisi, pari tosin huonossa kunnossa. Viimeisenä kuvana merellä oleva 30 vuotta käytössä ollut vene. Se on isän tekemäksi poikkeuksellisen pitkä, yli 6 m (normaalisti n 5 m) ja siinä on myös “lisävarusteena lisälaidat”. Isosta koostaan huolimatta erinomainen soutaa. Käsittelin veneen uutena Ovatrolilla, mutta myöhemmin tervasin siitä pari alimmaista lautaa.”
Tällainen oli isän tekemä meriveneemme uutena n 30 vuotta sitten, on yhä käytössä
Puuvene-lehden tuoreimmassa numerossa (numero 83 3/2015) on artikkeli Puuvenementori -blogista sekä viime keväänä julkaistusta Puuveneen kunnostus -kirjasta. Ensimmäisen artikkelin kirjoittaja Esa Mäkinen vieraili verstaallani viime keväänä ja kirjoitti kannaltani varsin mukavan ja myönteisen henkilökuvan Puuvene-lehteen. Toinen artikkeli esittelee kirjaa ja lienee Puuvene-lehden toimituksen laatima.
Artikkelit käsittelevät harrastustani, blogia ja kirjaa. Lehti on antanut tarinalleni varsin paljon tilaa, peräti viisi ja puoli sivua. Suuret kuvat pyörivästä rakennuspukista, siististä verstaasta ja lakatusta Pettersson-soutuveneestä, joka näyttää “pakasta vedetyltä” koska vene on siinä kuvassa pakasta vedetty. Se on juuri tuotu rantaan verstaalta, eikä sillä ole tuossa vaiheessa soudettu metriäkään. Veistäjän naamastakin on ainakin kaksi kuvaa.
Puuveneen tervaaminen on mukavaa, kunhan vain aurinko paistaa ja luvassa on kuivaa säätä hieman pitemmäksi ajaksi.
Sivelin veneen sekä ulko- että sisäpinnan tervalla. Lämmitin tervan kattilassa. Kun terva alkoi hiljaa poreilemaan, se oli riittävän kuumaa ja niin juoksevaa, että se ei juurikaan pysynyt pensselissä. Lorautin tervan sekaan mäntytärpättiä ja sivelin tervan kuumana veneen pintaan.
Vene saa kuivaa auringonpaisteessa ja yöpakkaset tekevät vain hyvää. Kuivuttua tervauksen voi uusia, jos terva imeytyy puun sisään, eikä muodosta pintaa.
Penkit sivelin ja trallit sivelin seoksella jossa oli tervaa, vernissaa ja hieman öljylakkaa.
Esko Matsson toimii veneenrakennuksen opettajana Savon ammatti- ja aikuisopistossa Kuopiossa.
Mainio kirja ensimmäisen puuveneen kunnostajalle
Aina on syytä olla iloinen, kun ilmestyy kirja puuveneiden ympäriltä. Jokainen uusi tarina houkuttelee taas muutaman uuden ihmisen puuveneharrastajien joukkoon. Kirjan kansi jo kutsuu mukaan matkalle, uuden harrastuksen pariin ja tietysti vesille. Tämä on mainio kirja sinulle, joka harkitset ensimmäisen puuveneen kunnostusta.
Kirjan aihe on oivallisesti rajattu, tarina yhden kymenlaaksolaisen haapion korjauksesta. On hyvä, ettei ole lähdetty koko aihepiiriä kurottamaan ja uutta lukijaa tyrmäämään valtaisalla tietomäärällä.
Lukijalle kohdassa kirjoittaja tiivistää kirjan tarkoitusta seikkaperäisesti ja kertoo taitojen siirtymisestä kätten töissä. Oman puuveneen kunnostamista harrastuksena avataan lopussa mukavan leppoisasti. Me harrastamme, jotta viihdymme vapaa-ajalla ja saamme uusia elämyksiä. Myös kunnostuksen taloudellista ja ekologista puolta on pohdittu samalla.
Aihepiiri on erittäin selkeästi jaoteltu sisällysluettelon mukaan. Kirjan rakenne pysyy mainiosti kasassa eri korjausvaiheiden kohdalla. Symbolit toistuvat joka työvaiheessa ja antavat lukijalle selkeän kuvan mitä ollaan tekemässä, kuinka, sekä mikä oli lopputulos. Materiaalit ja tarvittavat työkalut ovat esimerkillisesti mukana työvaiheittain. On myös hyvä, että työ- ja paloturvallisuus on selkeästi mukana tekstissä.
Lukuisat valokuvat tukevat tekstiä erinomaisesti ja taitto on selkeä.
Lukija jää kaipaamaan lisää tietoa veneen mallista ja tarkempia ohjeita käsiyläjyrsimen käytöstä
On mukavaa, että kirjoittaja on selvittänyt veneen historiaa ja sen mahdollisia veistäjiä. Veneen mallia olisi voinut avata hieman enemmän uudelle harrastajalle. Mitkä ominaispiirteet kuuluvat itäisen Suomenlahden haapiolle? Näin puuveneisiin oleellisesti liittyvä kulttuuri olisi taas siirtynyt eteenpäin. Kuten monilla harrastajilla on tarve, tässäkin vene on korjattu uuteen käyttöön. Tämä on selkeä rajaus suhteessa entisöintiin ja valintoihin työtavoissa. Silti veneen aikaisempaa muotoa ja rakennetta on kunnioitettu.
Jos jotakin voisi toivoa, niin joissakin kuvissa voisi näkyä tekijän kädet ja työkalut toimessa. Lisäksi käsiyläjyrsin mainitaan useassa työvaiheessa. Sen käytöstä ja laakeriteristä olisi syytä olla selvennys tulevalle harrastajalle.
Kirja avaa oven houkutuksien maailmaan, ollapa tuollainen venho. Kuinka mukavasti sillä taittuisikaan kesäiset matkat ystävien kanssa lähiseudun saariin.
Olen Pekka Taskinen. Minua kiinnostaa oppiminen, valokuvaus ja puuveneet. Ammatiltani olen opettaja. Kirjoitan tarinoita, joita olisin itse halunnut lukea harrastukseni alkuvaiheessa.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
