Seuraavaksi veneeseen asennetaan painokaaret. Sen jälkeen teen ja kiinnitän parraslistat, partaan polviot, trallit ja veneen penkit.
Alla olevassa videossa näet, miltä neljäs aukeama näyttää.
Jos haluat lukea koko kirjan, voit ostaa e-kirjan suoraan blogini kautta.
Kirjani alkaa työvaiheista – siitä, miten soutuvene syntyy vaihe vaiheelta. Esittelen työskentelyjärjestyksen, jota itse noudatan veistämisessä. Ensimmäinen aukeama vie veneen linjapiirroksen ja uloslyöntitaulukon äärelle. Siitä veneen veistäminen alkaa.
Alla olevassa videossa näet, miltä aukeama näyttää.
Jos haluat lukea koko kirjan, voit ostaa e-kirjan suoraan blogini kautta.
Julkaisin huhtikuussa laajan ja yksityiskohtaisen e-kirjan Limisauma – soutuveneen veistäminen (309 sivua, yli 200 värikuvaa ja yli 100 piirrosta). Teos kertoo limisaumaisen soutuveneen veistämisen linjapiirroksesta valmiiksi veneeksi.
Kaikki lukijat eivät kuitenkaan kaipaa koko tarinaani tai kirjan kaikkia vaiheita. Siksi olen koonnut kirjasta kolme keskeistä lukua omiksi, itsenäisiksi pdf-julkaisuikseen. Ne sopivat sinulle, jos:
Jokainen osa sisältää alkuperäisen teoksen sivunumeroinnin, sisällysluettelon ja lähdeluettelon. Näin näet selvästi, missä kohtaa kokonaisuutta liikutaan.
48 sivua – ensimmäisen lautaparin tekeminen ja sovittaminen – lautojen höyläys limisaumatekniikassa – veneen painokaaret.
Luvun ydin on ensimmäisen lautaparin tekemisessä ja sovittamisessa, painokaarten valmistuksessa sekä siinä, kuinka limisaumaisen veneen laudat höylätään toisiinsa sattuviksi. Luvussa kerrotaan myös veneveistäjäksi opiskelusta käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa.
56 sivua – uloslyönnin suorittaminen vaihe vaiheelta.
Uloslyönti on menetelmä, jolla kolmiulotteisen veneen muoto kuvataan uloslyöntipiirroksessa luonnollisessa koossa. Sen lähtökohtana ovat mittataulukko ja linjapiirros. Uloslyönti sisältää ja tuottaa kaiken tarvittavan tiedon, jota tarvitaan veneen veistämiseksi.
Uloslyönnin hallitseminen avaa veneveistäjälle oven tuhansien venepiirrosten maailmaan. Ammattiveistäjälle uloslyönnin hallitseminen on välttämätöntä ja harrastajan kannalta se rikastaa valtavasti koko harrastusta.
44 sivua – lautajaon sunnitteleminen – veneen ulkonäkö – airot.
Kyseessä on teoksen kuudes luku, jonka keskeinen sisältä on lautajaon suunnitteleminen. Lisäksi käsitellään veneen ulkonäköön vaikuttavia seikkoja sekä kerrotaan kuinka tehdään hyvät airot.
Jos olet kiinnostunut koko kirjasta, löydät sen tästä linkistä.
Puuveneiden rakentamisessa joutuu jatkuvasti kääntämään tekeillä olevaa venettä. Rakentamisen alkuvaiheessa kääntäminen sujuu hyvin yksinkin, mutta kun laudoituksen edetessä vene saa painoa, niin veneen turvallinen kääntäminen vaatii kaksi henkilöä.
Veneenveistäjä-opinnoissani tutustuin Ingmanin veneenveistosalilla kehitettyyn pyörivään veneenrakennustelineeseen. Opintojen loputtua rakensin vastaavanlaisen itsellenikin. Teline muodostuu kahdesta suuresta ympyrästä, joiden varaan veneenrakennuspukki asetetaan. Ympyrät lepäävät telineellä laakeroitujen rullien varassa, joten teline pyörii herkästi. Ympyrän kehä muodostuu neljästä 18 mm vanerista sahatusta ja jyrsitystä kaaresta. Kehän voi tarvittaessa purkaa kahteen puolikkaaseen.
Veneen kääntäminen yksinkin on vaivatonta ja veneen voi helposti asettaa kulloisessakin työvaiheessa tarvittavaan asentoon.
Syksyllä 2003 ilmoittauduin kansalaisopiston puuveneenveistokurssille. Kurssin tavoitteena oli rakentaa n. viisi metriä pitkä savolaismallinen soutuvene. Aikaisempaa kokemusta veneenrakentamisesta minulla ei ollut. Olin kuitenkin erittäin innoissani ja motivoitunut.
Aloittaessani kurssia olin epävarma siitä, osaanko riittävästi tai opinko tekemään venettä. Ennen kurssia luin kaikki löytämäni suomenkieliset kirjat veneenrakentamisesta. Siinä ei mennyt kauan.
Kurssin aluksi oli infotilaisuus, jossa kerrottiin tarvittavista työkaluista ja materiaaleista sekä sovittiin aikataulusta. Opetusta tulisi olemaan 90 tuntia ja sen lisäksi tuli varautua siihen, että aikaa kuluu kaiken kaikkiaan noin 200 tuntia.
Kurssin aikana tein muistiinpanoja ja pyrin videoimaan kaikki eri rakentamisvaiheet, jotta osaisin myöhemmin tehdä veneen itsenäisesti. Päiväkirjassani pohdin veneenrakentamisessa heränneitä kysymyksiä.
”22.11.2003 Laitoin apukaaret ja “lisäapukaaret” ruuveilla paikoilleen. Aloin sovittamaan ensimmäistä lautaa. Ei oikein sujunut. Sydänpuoli ulospäin ja tyvipuoli perään. Mutta mistä näet, mikä on tyvi? Jotenkin oksista?”
”24.11.2003 Sain suurella vaivalla sovitettua jotenkuten ensimmäisen laudan keulapään. Sitten piirsin sen laudan avulla uuden ja aloin sovittaa peräosaa. Ei oikein onnistunut. On todella vaikeata hahmottaa mistä kohti laudasta otan pois, jotta saan siitä sopivan.”
Kurssin alussa teimme yhdessä jokaiselle opiskelijalle kölirangan, keulan ja peräpeilin. Vene rakennettiin käytännössä kahden mallikaaren varaan. Lautojen yläreuna jätettiin suoraksi ja laudat painettiin paikoilleen ilman pasuttamista. Lautaa ainoastaan kostutettiin hieman.
Laudat naulattiin keulaan ja perään kuparisilla kampanauloilla ja toisiinsa kuparisilla venenauloilla. Saumaan laitettiin liimamassaa.
Painokaaret tehtiin kitukasvuisista kuusista. Aihiot sahattiin ja höylättiin tuoreista puista n. 15 mm x 30 mm mittaan. Kaaret haudottiin kuumassa vedessä ja painettiin kuumana paikoilleen. Kaariin porattiin reiät nauloja varten ja kaaret naulattiin kiinni.
Airot ja mela tehtiin kuusesta. Puuvalmis vene kyllästettiin terva-pellavaöljy-mäntytärpätti -seoksella ja tervattiin lopuksi tervalla. Lopuksi kiinnitettin kölirauta, keularengas ja laitahankaimet. Veneen rakentamiseen meni aikaa 231 tuntia.
Olin todella tyytyväinen veneenrakennusprosessiin kokonaisuutena; opetus oli hyvää ja ryhmässä vallitsi myönteinen ja innokas ilmapiiri. Puuveneen rakentaminen on ainakin alussa niin vaikeaa, että sen oppiminen kirjoista tai kirjeopiston kautta on todella haastavaa.
Rakentamisessa on useita vaiheita, joissa tieto on tekijän “kädessä” ja sen sanallistaminen on vaikeaa. Kyse on hiljaisen tiedon “siirtämisestä”, joka ei onnistu muuten kuin yhdessä tekemällä. Minullakin oli useita kertoja tilanne, jossa en itse osannut tehdä. Tällöin kurssin opettaja tuli avuksi ja teki sen vaiheen itse.
Olen Pekka Taskinen. Minua kiinnostaa oppiminen, valokuvaus ja puuveneet. Ammatiltani olen opettaja. Kirjoitan tarinoita, joita olisin itse halunnut lukea harrastukseni alkuvaiheessa.
Puuveneen korjaaminen
e-kirja:
Limisauma – Soutuveneen veistäminen e-kirja:
Arkisto
Kategoriat