Tekijä: Pekka Taskinen

Catspaw Dinghy -veneen penkkien polviot

Catspaw Dinghy -veneen piirustuksessa penkit tuetaan taivutetusta tammesta tehdyillä polviolla. Piirustuksen perusteella rakenteesta tulee luja. Polvio niitataan alaosastaan penkin läpi ja yläosastaan leeholttilistan (ääripuun), laidoituksen ja työrmäyslistan läpi.

Pohdin pitkään eri vaihtoehtoja tehdä penkkien polviot.

Vaihtoehto 1: En laita polvioita keskipenkkeihin ollenkaan. Ainoastaan maston tukipenkin tukisin polvioilla. Penkki olisi luultavasti tarpeeksi tukevasti paikoillaan, koska se lepää keskeltä kölilaatikon päälla ja on kiinnitetty siihen ruuveilla ja liimamassalla. Reunoiltaan penkki lepää pitkittäisjäykkääjien päällä ja on kinnittetty niihin ruuveilla ja liimamassalla. Tässä vaihtoehdossa olisi vähiten vaivaa ja penkille jäisi hieman enemmän tilaa kuin polvioiden kanssa.

Vaihtoehto 2.: Teen polviot piirustuksen mukaan. Polviot ovat mielestäni kauniit ja varmasti lujat. Puun taivuttamisessa on omat haasteensa.

Vaihtoehto 3: Teen lankusta polviot. Enemmän vaivaa tekemisessä ja asentamisessa ja hieman vähemmän tilaa penkillä. Tasapainoilua lujuuden ja kauneuden välillä. Lujat eivät ole aina kauniit.

Vaihtoehto 3: Teen polviot laminoimalla. Koska laminoitu rakenne on vahva, niin polvio voisi olla sirompi ja lopputulos voisi näyttää hyvältä. Tämä vaihtoehto on selkeästi työläin.

Minulla oli kuivaa saarnilankkua, josta sahasin ja höyläsin aihiota polvioita varten. Pasutin yhden riman kokeeksi ja yritin taivuttaa sitä. Se taipui niin vaikeasti, että päätin hylätä tämän vaihtoehdon kokonaan ja päädyin tekemään polviot laminoimalla.

Sahasin saarnirimat halki ja pasutin ja taivutin ne jigissä sopivalle kaarelle. Riman jäähdyttyä levitin pinnoille uretaaniliimaa ja puristin ne uudelleen jigiin. Liiman kuivuttua poistin liimapurseet ja höyläsin polviot lopulliseen paksuuteen.

Polvioiden ulkokaarelle liimasin lisää puuta, jonka sovitin veneen laidalle ja penkkiin. Viimeistelin polviot pyöristämällä särmät ja kiinnitin polviot penkkeihin liimamassalla ja kahdella niitillä. Veneen laitaan kiinnitin polviot liimamassalla ja ruuvilla. Leeholtin ja törmäyslistan asentamisen jälkeen kiinnitin polvion partaaseen kahdella niitillä.

Polviot ovat lujat ja mielestäni kauniit, mutta olihan niiden tekemisessä oma hommansa.

2.5.2016
Catspaw Dinghy -veneen maston tukipenkki

Venepiirustuksen mukaan maston tukipenkki lepää pitkittäisjäykkääjien varassa. Lisäksi penkki on tuettu polvioilla veneen partaaseen. Asensin veneen keulaan kaksi poikittaistukea, joiden varaan rakensin maston tukipenkin. Sovitin tuet ja kiinnitin ne veneen laitaan ruuveilla ja liimamassalla.

Tein penkin haapalankusta. Asensin sen ensin paikoilleen väliaikaisesti puristimilla. Merkitsin penkkiin reiän keskikohdan. Irroitin penkin ja porasin siihen reiän mastoa varten. Pyöristin särmät ja asensin penkin paikoilleen ruuveilla ja liimamassalla. Jotta tukipenkin saisi täsmälleen samalle paikalle, tulisi penkkiin porata ja laittaa tapit, tai sitten penkki täytyy jollakin muulla tavalla ohjata paikoilleen.

25.4.2016
Catspaw Dinghy -veneen mastonkenkä

Catspaw Dinghy -veneessä masto lepää omalla painollaan köliin kiinnitetyssä mastonkengässä. Lisäksi mastoa tukee veneen keulassa oleva penkki.

Tein mastonkengän ennen veneen laudoituksen tekemistä. Liimasin saarnista aihion, jonka höyläsin sopivaan mittaan. Porasin aihioon reiän maston tyveä varten. Koska reikä on kartion muotoinen, porasin ensin 35 mm poralla alun ja jatkoin reiän poraamista 30 mm poralla. Viimeistelin reiän raspilla, viilalla ja hiomapaperilla. Reiän pohjalle porasin vielä pari pientä reikää, jotta vesi pääsisi poistumaan mastonkengästä.

Piirsin aihioon mastonkengan muodon venepiirustuksesta suurentamallani kuvalla ja sahasin mastonkengän vannesahalla lopulliseen muotoonsa. Mastonkengän alapintaan jyrsin ja talttasin syvennyksen, jonka reunat tukevat mastonkenkää sivusuunnassa. Vahvistin mastonkenkää poikittaisuunnassa niittaamalla siihen kaksi niittiä. Kiinnitin mastonkengän alustavasti paikoilleen kahdella ruuvilla.

19.4.2016
Catspaw Dinghy -veneen ulkoköli (skeg)

Catspaw Dinghy -veneen köli kaareutuu veneen perässä voimakkaasti ylös, jotta peräpeili asettuu vesilinjan yläpuolelle. Näin peräpeili ei laahaa vettä vaan vene jättää veden “sileästi”. Jotta vene säilyttäisi suuntavakavuutensa, asensin kölin alaosaan veneen perässä ulkokölin (piirustuksessa “skeg”).

Olin tehnyt ulkokölin mallineen piirustuksen perusteella. Valitsin materiaaliksi tiiviskasvuista männyn sydänpuuta. Ulkokölin alapinta on suora, joten sahasin sen akkupyörösahalla ohjainkiskoa käyttäen. Kaarevan pinnan sahasin ensin vannesahalla ja viimeistelin pinnan pöytään kiinnitetyllä käsiyläyrsimellä käyttäen kopioterää.

How to the Build Catspaw Dinghy -kirjassa ulkoköli kiinnitetään kölin siten, että selkälauta ja köli puristetaan ulkokölin kaarevaa pintaa vasten. Koska köli ja selkälauta ovat yhtä puuta, ne voidaan pasuttaa ja taivuttaa ulkokölin kaarevan osan mukaiseksi. Minä tein kölin laminoimalla sen kolmesta osasta ja liitin ulkokölin siihen viimeisenä peräpeilin kiinnittämisen jälkeen. Ulkoköli vaati hieman sovittamista.

Kiinnitin ulkokölin paikalleen ensin pelkästään ruuveilla. Sitten purin liitoksen ja kasasin sen uudelleen ruuveilla, liimalla ja puristimilla. Liimauksen kuivuttua varmistin liitoksen 8 mm kierretangolla, joka lävisti peräpolvion, kölin ja ulkokölin.

6.1.2016
Puuvene Tauno Haverisen tapaan

Martti Haverinen Muuramesta lähetti minulle sähköpostiviestin, jossa hän kertoo isänsä Tauno Haverisen tavasta tehdä puuveneitä. Viesti oli niin mielenkiintoinen, että haluan jakaa sen blogini lukijoiden kanssa. Tekstin ja kuvien julkaisuun minulla on Martti Haverisen lupa. Seuraava teksti on siis pääosin Martti Haverisen käsialaa, minä olen vain hieman muokannut sitä.

“Olen tekemässä lapsille kuvakirjaa vanhoista dioista ja valokuvista. Siellä pulpahti esiin oheinen kuvasarja 80-luvulta venelautojen esipainatuksesta. Isä näet teki aikoinaan Kuhmossa veneitä enemmänkin ja muotoili laudat etukäteen helpommin asennettaviksi. Koska en ole esipainatukseen usein törmännyt, googlasin asiasta ja omat sivusi pulpahtivat esiin. Siksi ajattelin lähettää sinulle viestin ja tiedustella, onko asia sinulle tuttu.

10 – 15 venettä kesässä

Itse arvostan ja teenkin “hifistelevää” käsityötä, mutta isällä oli vallalla tehokkuusajattelu. Hänen veneensä olivat hiukan krouveja, mutta toimivia ja hyviä soutaa. Tekemisen tehokkuusajattelu näkyi tuotantovauhdissa: normaalisti valmistui vene viikossa eli 10 – 15 venettä kesässä maataloustöiden ohessa!

Tuohon viikkoon sisältyi myös emäpuun nouto metsästä ja perälaudan liimaus sekä lopputervaus. Työpäivät eivät kyllä olleet ainoastaan kahdeksantuntisia.

Köli tehtiin tuoreesta kuusen tyviosasta. Ensin etsittiin sopiva puu, jossa on ”lupaava juuri” sopivasti keulakaarta varten. Sisäpuolelta lohkottiin melkoisesti puuta pois, alapuolelle jää sopiva kölin pohjamuoto. Emäpuu siis vestettiin ja höylättiin suunnilleen valmiiksi ja sen jälkeen tehtiin lisätaivutus. Lisätaivutukseen käytetty kanki poistettiin sitten lopuksi lähes valmiista veneestä, jolloin syntyi veneen rakennetta jäykistävä jännitys.

Lopuksi kölin alareunaa kiinnitettiin rima, joka toimi vaihdettavissa olevana kulutuspintana venettä maihin vedettäessä. Nykyään tämä osa on yleensä metallia tai muovia.

Tehokkuuden salaisuudet

Tehokkuuden salaisuudet olivat:

– luonnonpuun käyttö emäpuuna, jolloin keulakaarta ei tarvinnut liimata, ainoastaan taivuttaa lisää

– lautapareja yleensä vain neljä, joskus vain kolme mutta joskus myös viisi

– lautojen esipainatus, jolloin niiden asettaminen paikoilleen oli helpompaa

– lautojen kiinnitys galvanoiduilla venenauloilla, ei siis tarvittu esiporauksia vaan ainoastaan naulojen kaksivaiheinen kotkaus

– tiivistykseen lautojen välissä isä käytti filtistä tai villaulsterista revittyjä kangassuikaleita, jotka jäivät siis naulattaessa kahden esitervatun tiivistyspinnan väliin. Naulauksen jälkeen ylimääräinen riepu sauman ulkopuolelta puukolla pois

– kaaret isä teki tuoreista, pienistä kuusista. Hän vesti ja höyläsi ne oikean paksuisiksi ja höyrytti ne pehmeiksi saunan muuripadan kanteen rakennetussa höyryputkessa. Kaari kerrallaan hän nouti ne putkesta ja taivutti ne kuumana paikoilleen, merkkasi lautojen vaatimat pykälät ja vesti pykälät kirveellä. Sitten vaan kaari paikoilleen ja kiinni nauloilla. Kaari pysyi notkeana vielä tuon ajan kun sen teki rivakasti.

Aluksi hahmottelu, miten laudat muotoillaan painatuksessa

Lautojen paininpuut oikeille kohdille ja sitten lastuja kupeelle tulistelua varten

Lautojen vähitellen lämmetessä alkaa muotoilu

Propellia vähän kerrallaan. Ämpärissä näkyy vihta, jolla kasteltiin laudat jos ne syttyivät palamaan

Silmä tarkkana, että muoto on mahdollisimman oikea

Loppusäätöä

Jäähtyneet laudat valmiita asennukseen

Hyvin tehty ja huollettu puuvene kestää isältä pojalle

Itselläni on tallella isän tekemiä veneitä vielä viisi, pari tosin huonossa kunnossa. Viimeisenä kuvana merellä oleva 30 vuotta käytössä ollut vene. Se on isän tekemäksi poikkeuksellisen pitkä, yli 6 m (normaalisti n 5 m) ja siinä on myös “lisävarusteena lisälaidat”. Isosta koostaan huolimatta erinomainen soutaa. Käsittelin veneen uutena Ovatrolilla, mutta myöhemmin tervasin siitä pari alimmaista lautaa.”

Tällainen oli isän tekemä meriveneemme uutena n 30 vuotta sitten, on yhä käytössä

24.12.2015

Olen Pekka Taskinen. Minua kiinnostaa oppiminen, valokuvaus ja puuveneet. Ammatiltani olen opettaja. Kirjoitan tarinoita, joita olisin itse halunnut lukea harrastukseni alkuvaiheessa.

Puuveneen korjaaminen
e-kirja:

Limisauma – Soutuveneen veistäminen e-kirja:

Limisauma – Soutuveneen veistäminen

Arkisto

Kategoriat