Tukholman merihistoriallisen museon kokoelmista löytyy hakusanalla “roddbåt” 174 venepiirustusta.

https://digitaltmuseum.se/search/?sv=images&aq=topic%3A%22Roddb%C3%A5t%22%20type%3A%22artdesign%22&o=0&n=176

Paras vaihtoehto olisi, jos piirroksen yhteydessä olisi uloslyöntitaulukko. Valitettavasti tällaisia piirroksia ei juurikaan löydy. Yhtenä esimerkkinä Olle Enderleinin suunnittelema 4,2 metriä pitkä soutu-/perämoottorivene. https://digitaltmuseum.se/011024770337/ritning/media?slide=0

Toinen hyvä vaihtoehto olisi Jac Iversenin linjapiirros, jossa ei varsinaisesti ole uloslyöntitaulukkoa, mutta piirrokseen on merkitty niin paljon mittoja, että se melkein vastaa uloslyöntitaulukkoa. https://digitaltmuseum.se/011024729283/ritning

Linjapiirroksessa tulee olla kuitenkin aina piirros, josta käy ilmi piirroksen mittakaava. Ilman sitä menee liian hankalaksi ja senkin kanssa on ihan riittävän hankalaa. Erittäin mielenkiintoinen vaihtoehto olisi Jac Iversenin suunnittelema 4,3 m pitkä soutuvene/teräväkeulainen ruuhi. Veneen muoto on kuvattu diagonaalien avulla ja veneen rakenteista on yksityiskohtaiset ohjeet materiaaleineen sekä materiaalivahvuuksineen. Linjapiirros on osa kokonaisuutta, johon kuuluu kaariruudun uloslyöntikuvat, kuva takilasta ja purjeista ja kuva v-pohjaisesta masoniittilevystä rakennetusta veneestä.

https://digitaltmuseum.se/011024721397/ritning

Seuraava mielenkiintoinen tapaus on Jac Iversenin suunnittelema 5-metrinen soutu-purjevene. Tämä venepiirros on Esko Mattssonin kehittämän Erkki-veneen “esikuva”.

https://digitaltmuseum.se/011024721380/ritning/media?slide=0

Tässä vaiheessa ehkä parhaalta vaihtoehdolta tuntuu Pettessonin sunnittelema 4,6 m pitkä soutuvene.

https://digitaltmuseum.se/011024689081/ritning?aq=text%3A%22pettersson%22%2C%2210

{ 0 kommenttia }

Tähän mennessä puuveneharrastuksessani olen aina rakentanut sellaisen veneen kuin itse olen halunnut. Vene on ollut jollakin tavalla mielenkiintoinen ja sen rakentaminen on tarjonnut minulle tilaisuuden oppia jotakin uutta. Eli en ole rakentanut yhtään venettä tilauksesta. Minulta on kuitenkin silloin tällöin kyselty, että tekisinkö tilauksesta veneen.

Seuraavana projektina aion rakentaa sellaisen puisen soutuveneen, jota tarjoan myyntiin tilauksesta. Aina uudessa projektissa joutuu tekemään mallineet joitakin veneen osia varten, mutta nyt aion tehdä myös mallilaudat, jotta seuraavan veneen tekeminen olisi helpompaa ja nopeampaa.

Tavoitteena on rakentaa kaunis, turvallinen ja kestävä puinen soutuvene. Sellainen vene, joka on kevyt soutaa ja joka on vakaa. Sen tulee olla riittävän tilava ja leveä, jotta siinä on mukava olla, onkia ja käydä katiskalla. Se ei saisi olla kuitenkaan liian painava, jotta sen liikuttelu maissa ei olisi hankalaa. Keskikokoinen mökkivene, joka soveltuu retkeilyyn, kesäpäivän viettoon ja uintiin.

Ymmärrän, että noita kaikkia ominaisuuksia on hankala sisällyttää yhteen veneeseen. Kompromisseja on pakko tehdä ja olen valmis ihan tietoisesti tinkimään vaikka veneen soutuminaisuuksista, koska niissä on eniten tinkimisvaraa. Kokemukseni mukaan hieman heikommillakin soutuominaisuuksilla varustettu puuvene on ylivoimainen verrattuna lasikuitu/muoviveneisiin.

Veneessä tulisi olla myös riittävästi “rimputtimia”, esim. vapatelineet, telineet mukille ja termospullolle jne. Tämä ”rimputtimet” -käsite on peräisin veneenveistäjä Jaakko Honkaselta. Jaakon vene oli sijoittunut ehkä toiselle sijalle jonkin venealan lehden testissä. Kysymykseen miksi se toinen vene arvioitiin paremmaksi, Jaakko vastasi että ”kun siinä oli niitä rimputtimia” ja toden totta testin ykköveneesää oli muistaaksen jalkatuet ja lukittava säilytystila tavaroille.

Nykyaikanen savolainen soutuvene olisi yksi vaihtoehto. Se on yleensä kevytsoutuinen ja kaunis, mutta koska savolaisveneen peräpeili on niin kapea, tilaa veneessä on väistämättä vähemmän kuin leveällä peräpeilillä varustetussa veneessä. Esko Mattsonin kehittämä Erkki-vene olisi vakaa, tilava ja siinä on mukava olla. Haluan kuitenkin, että vene olisi hieman pienikokoisempi. Veneen (tai pikemminkin vesilinjan) pituus vaikuttaa tietenkin veneen nopeuteen. Rakentamani Pettersson -soutuveneet olivat n. 560 cm pitkiä. Ne olivat erittäin kevytsoutuisia ja suhteellisen nopeita. Catspaw Dinghy -projekti kuitenkin (n. 390 cm pitkä) opetti minulle, että pienikin vene voi olla erinomainen soutaa.

Erkki-vene on vakaa, tilava ja siinä on mukava olla.

C. G. Petterssonin suunnittelema pitkä soutuvene on erittäin kevyt soutaa.

Vaikka Catspaw Dinghy on pieni vene, siinä on erinomaiset soutuominaisuudet.

Koska en ole venesuunnittelija, en ala suunnittelemaan uutta venettä, vaan uskon että jotakuinkin sellainen vene on jo suunniteltu. Aikomuksenani on etsiä valmis linjapiirros ja muokata siitä mieleinen. Sen pohjalta teen sitten uloslyönnin. Koska minulla on hyviä kokemuksia C. G. Petterssonin piirtämästä veneestä ja hän muutenkin hyvin arvostettu venesuunnittelija, niin lähden etsimään hänen piirroksistaan Tukholman merihistoriallisen museon kokoelmista. Uskon, että hänen suunnittelemansa yli tuhannen veneen joukosta löytyy minulle mieleinen soutuvene.

{ 0 kommenttia }

Myyn tasaperäisen moottoriveneen uloslyönnin ja mallikaaret sekä joitakin mallineita (perä- ja keulapolvio, keulapuu).

Hinta 200 euroa.

Lisäksi voin neuvotella peräpeiliaihiosta ja keulapuuaihiosta. Kuvien veneet on rakennettu samanlaisille mallikaarille.

pekkat2@gmail.com puh: o5o 494o6oo

 

 

 

 

 

{ 0 kommenttia }

Purjehdus Catspaw Dinghy -veneellä

Spriipurjeen nostaminen ja laskeminen on yksinkertaista ja nopeaa. Se on kuitenkin helpointa ja varminta tehdä silloin kun ainakin veneen keula on rannassa. Kerran laskin purjeen vesillä ja onnistuin horjahtamaan siten, että astuin juuri veneen pohjalle laskemani spriitangon pään päälle. Tangon päässä olevan “haarukan” toinen puoli murtui. Kyllä harmitti. Korjasin spriitangon liimalla ja liimaamalla siihen tueksi pari suikaletta wengeä.

Kun myötä- tai sivutuuli tarttuu purjeeseen ja alkaa viedä venettä, hämmästyttää kuinka nopeasti vene liikkuu varsin kevyelläkin tuulella. Mieleen tulee ajatus, että mitenkään venettä ei saa samaan vauhtiin soutamalla.

Vastatuuliosuuksilla huomaan, että en osaa oikein purjehtia. Toisaalta löydän hieman vikaa myös vesistöstä, jossa purjehdin. Järvi on matala ja täynnä saaria, joten huomaan, että luoviminen on aika haastavaa. Luovit jäävät väistämättä niin lyhyiksi, että veneen nopeus käännöksissä ei aina ole riittävä. Retkeilykäytössä tämän kaltaisessa vesistössä käytännöllisintä ja nopeinta on laskea purje ja soutaa vastatuuliosuudet.

{ 0 kommenttia }

Spriiriki on yksinkertainen ja tehokas

Spriipurje on varsin tehokas, jos ottaa huomioon kuinka yksinkertainen ja edullinen se on. Riki koostuu mastosta, purjeesta, spriitangosta ja spriitropusta (snotter). Sekä masto että spriitanko ovat hieman venettä lyhyempiä, joten mahtuvat veneeseen pitkälleen. Purjeessa voi olla nostin, mutta yksinkertaisin versio on kiinteäksi asennettu purje, jolloin se kiinnittyy yläosastaan mastossa olevaan reikään ja alaosastaan nahkalenkkiin. Purjeen etuliikki on pauloitettu mastoon köydellä tai lenkeillä.

Masto seisoo vapaasti mastonkengässä ja on tuettu keulapenkkiin. Purje nostetaan spriitangon avulla siten, että ensin työnnetään spriitangon kärki purjeen kulmassa olevaan silmukkaan ja sitten spriitanko nostetaan ylös ja tuetaan alapäästään maston ympärille kietaistuun köysilenkkiin. Mastossa on pieni knaapi, jonka varassa köysilenkki pysyy.

Veneen partaassa on knaapi skuuttiköyttä varten.

{ 0 kommenttia }