Kenelle kirjoitan – tietokirjan kohderyhmä

Suunnittelen kirjoittavani tietokirjan puuveneen rakentamisesta. Olen kirjoittanut aiheesta jo vuosia ja olen valinnut jo näkökulman ja tavan käsitellä aihetta. Tavoitteenani on kertoa aiheesta rehellisesti omalla äänelläni ja omien kokemusteni pohjalta.

Haluaisin kuitenkin täydentää näkemystäni siitä, mitä minun kannattaa kertoa kirjani lukijoille ja sen vuoksi käännyn tässä asiassa blogini lukijoiden puoleen. Minua kiinnostaa millaiset ihmiset lukevat tätä blogia. Pyydän sinua kirjoittamaan minulle viestin sähköpostiosoitteeseeni ja kertomaan vapaasti itsestäsi. Minua kiinnostaa mm. seuraavat asiat:

  • ikä
  • sukupuoli
  • miksi luet tätä blogia?
  • harrastatko lukemista, luetko tietokirjoja ja jos luet, millaisista aiheista?
  • harrastatko puukäsitöitä tms?
  • oletko rakentanut puuveneen, oletko parhaillaan rakentamassa tai aiotko tulevaisuudessa rakentaa puuveneen?
  • millainen on mielestäsi hyvä kirja puuveneistä?

{ 0 kommenttia }

Suomi on mukana yhteispohjoismaisessa limisaumaveneperinnettä koskevassa hakemuksessa Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Suomalaiset puuvenetoimijat yhdistivät voimansa tähän ensimmäiseen yhteispohjoismaiseen Unesco-hakemukseen, ja hakemusta puolsi 19 Suomessa puuveneiden parissa toimivaa tahoa.

Hakemuksessa ovat mukana kaikki pohjoismaat Ahvenanmaa ja Färsaaret mukana lukien. Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen on hyväksynyt hakemuksen Suomen osalta. Tämä on osoitus Suomen halusta korostaa pohjoismaisen limisaumapuuveneperinteen merkitystä ja tukea perinteen eteenpäin välittämistä ja suojelua sekä perinteenharjoittajien tekemää työtä sen hyväksi. Yhteispohjoismaisessa hakemuksessa mukana oleminen antaa tunnustusta käsin tekemisen perinteelle sekä puuveneperinteen turvaamiselle pohjoisilla alueilla.

Limisaumainen puuvene on erityinen pohjoismainen venetyyppi, ja niitä on rakennettu Suomessakin tuhansien vuosien ajan. Puuveneillä on ollut suuri merkitys kaikissa Pohjoismaissa, ja ne ovat yhdistäneet ihmisiä rannikolta rannikolle sukupolvien ajan. Limisaumapuuveneperinne on keskeinen osa suomalaista ja pohjoismaista kulttuuriperintöä ja rannikkokulttuuria.

Aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksesta vastaa Suomessa Museovirasto, joka on koordinoinut hakemusprosessia yhdessä alan toimijoiden kanssa. ”Työ hakemuksen parissa on tuonut yhteen toimijoita kehittämään alaa yhdessä sekä Suomessa että pohjoismaisella tasolla. ” sanoo hakemusprosessia yhteisöjen puolella koordinoinut puuveneaktiivi Bosse Mellberg.

Limisaumaisen puuveneen veistäminen sekä niillä purjehtiminen on valittu jo vuonna 2017 opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksellä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Päätöksen Unesco-hakemuksen hyväksymisestä tekee Unescon sopimuksen alainen hallitustenvälinen komitea joulukuussa 2021.

Suomen ensimmäinen kansallinen hakemus Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin koskee saunaperinnettä, johon päätös saadaan joulukuussa 2020. Lisäksi Suomi hakee luetteloihin tänä vuonna kaustislaista viulunsoittoperinnettä, johon limisaumavenehakemuksen lailla saadaan päätös loppuvuonna 2021. 

Lisätietoja:

Erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirasto leena.marsio@museovirasto.fi +358 29533  6017
Limisauma-aloitteen koordinaattori Bosse Mellberg mellbergbosse@gmail.com +358 40 564 3975

{ 0 kommenttia }

Veneenrakentamisessa (ja elämässä yleensäkin) on hyödyllistä tiedostaa valintojensa perusteet ja mahdolliset seuraukset. Eli olisi hyvä tiedostaa mitä olen tekemässä ja miksi. Teen veneen uloslyönnin, jotta voisin rakentaa mallikaaret. Mallikaarien varaan rakennan veneen. Uloslyönnin perusteella teen myös mallineet veneen peräpeiliä, keulapuuta, polvioita ja muita mahdollisia osia varten.

Mallikaarien rakentamista varten tarvitsen kaariruudun tai -piirroksen, jossa on kuvattuna veneen kaikki kaarileikkaukset. Tätä kaaripiirrosta varten lähden määrittämään kunkin kaarileikkauksen leikkauspisteet laudoituksen rajalla ja partaalla. Toisin sanoen määritän kunkin kaarileikkauksen alku- ja lähtöpisteen.

Piirrän ensin viisi linjaa: profiilikuvaan parraslinjan, profiililinjan (peräpeilin, kölin ja keulapuun ulkopinnan) ja laudoituksen rajan sekä tasokuvaan parraslinjan ja laudoituksen rajan. Aloitan piirtämisen profiilikuvasta eli tarkastelen venettä ensin sivulta.

1. Piirrän parraslinjan

Merkitsen parraslinjan korkeudet peruslinjasta kullakin kaarileikkauksella uloslyöntitaulukosta saamieni arvojen mukaan. Koska käytän uloslyöntitaulukon arvoa vain kerran, yliviivaan sen taulukosta. Lyön pienet naulat merkitsemiini paikkoihin ja taivutan pitkän riman nauloja vasten. Arvioin linjan jouhevuutta ja jos linjassa on patteja tai muita epäjohdonmukaisuuksia, irroitan naulan siitä kohti ja tarkastelen miten rima “tahtoo” taipua. Teen korjaukset ja piirrän linjan. Tämä on nyt lopullinen laitalinja, eikä sitä enää piirroksessa muuteta. Laitalinjaa tarkistetaan lautajaon tekemisen yhteydessä ja sitä voi muuttaa rakennusvaiheessa lopullista laitalinjaa höylättäessä.

2. Piirrän profiililinjan (peräpeilin, kölin ja keulapuun ulkopinta)

Seuraavaksi piirrän peräpeilin ulkopinnan uloslyöntitaulukon arvojen (etäisyys kaarileikkauksesta 8 kullakin vesilinjalla) mukaan.

Sitten piirrän kölin ulkopinnan uloslyöntitalukon arvojen mukaan (korkeus peruslinjasta kullakin kaarileikkauksella) sekä keulapuun ulkopinnan (etäisyys kaarileikkauksesta 0 kullakin vesilinjalla).

3. Piirrän laudoituksen rajan (rabbet line)

Merkitsen laidoituksen rajan (rabbet line, korkeudet peruslinjasta kullakin kaarileikkauksella) ja asetan riman nauloja vasten. Arvioin, teen korjaukset ja piirrän linjan 1. kaarileikkaukseen asti. Tästä jatkan taipuisalla rimalla keulapuulle ja aina partaalle saakka. Teen korjaukset ja piirrän linjan. Tämä linja on lopullinen.

Seuraavaksi tarkastelen venettä ylhäältä päin ja piirrän tasopiirrokseen kaksi linjaa.

4. Piirrän parraslinjan tasopiirrokseen

Jatkan piirtämistä tasopiirrokseen. Uloslyöntitaulukon arvojen mukaan (puolileveydet keskilinjasta kullakin kaarileikkauksella) teen merkit, asetan  riman nauloja vasten, teen korjaukset ja piirrän linjan, joka on jälleen lopullinen.

5. Piirrän laidoituksen rajan tasopiirrokseen

Piirrän laudoituksen rajan samalla tavalla kuin parraslinjan.

Nämä viisi linjaa ja niiden leikkauspisteet kullakin kaarileikkauksella ovat lopullisia ja niitä ei enää muuteta. Niiltä osin myös uloslyöntitaulukon arvot voi unohtaa, niillä ei ole enää merkitystä.

{ 0 kommenttia }

Soutuveneen uloslyönti – piirtoruudukko

Uloslyönnin piirtoruudukon piirtämisessä kannattaa olla erittäin huolellinen. Yleensä uloslyöntipiirroksessa on kaksi kuvaa päällekkäin. Toinen on profiilipiirustus, jossa vene on kuvattu sivulta ja toinen tasopiirros, jossa vene on kuvattu päältä. Keskityn ensin profiilipiirroksessa tarvittavaan piirtoruudukkoon. Piirsin ensin peruslinjan. Se kannattaa sijoittaa piirustukseen siten, että myös sen alapuolelle jää riittävästi tilaa, koska kölin alareuna ulottuu keskiveneessä usein peruslinjan alapuolelle.

Seuraavaksi piirsin kaarileikkaukset, joita tässä piirustuksessa on kahdeksan. Niiden väli on 500 mm, paitsi etäisyys ensimmäisestä kaarileikkauksesta keulapuun ulkoreunaan on 600 mm. Kaarileikkaukset kannattaa sijoittaa piirustukseen siten, että veneen perään jää tilaa peräpeilin levityskuvan pirtämiselle. Ihanteellista olisi jos myös kaariruudun sopisi piirtämään veneen keulapuolelle. Minä piirsin sekä peräpeilin levityskuvan, että kaariruudun erilliselle paperille.

Seuraavaksi piirsin vesilinjat. Tässä piirroksessa vesilinjojen korkeudet peruslinjasta ovat 1 = 440 mm, 2 = 340 mm, 3 = 240 mm, 4 = 135 ja 5 = 60 mm.

{ 0 kommenttia }

Ilmanpuhdistimesta apua verstaan sisäilmaan

Viime vuonna syyskuun lopulta aina helmikuun alkuun saakka kärsin toistuvista flunssista: kurkkukipu, nuha, poskiontelontulehdus, yskä, silmät vuotaa ja väsyttää. Tammikuussa aloin viimein epäillä, että ettei vaan tässä olisi kyse sisäilmaongelmasta. Olin aina ennen ajatellut, että sisäilmaongelmat ovat lähinnä luulotautia. Kun hieman perehdyin asiaan, huomasin, että ainakin oireet viittasivat sinnepäin. Epäilin, että ongelma on varsinaisen työpaikkani sisäilmassa. Päiväkirjamerkintäni viime kesältä ja syksyltä tukevat tulkintaani, koska silloin olen pääsasiassa harrastanut verstaallani uloslyönnin piirtämistä, joka on täysin pölytöntä puuhaa.

Ajattelin kuitenkin, että muutaman vuoden jonkinasteisella puupölyaltistuksella voi myös olla merkitystä terveyteeni. Aloin kiinnittää huomiota asiaan enemmän. En enää juurikaan käytä hiomakonetta vaikka minulla taitaa olla niitä neljä erilaista laitetta. Hiomiset hion käsin ja silloinkin käytän hengityssuojainta ja pölyimuria. Laudan särmien pyöristykset pyrin tekemään höylällä jyrsimisen sijaan. Myös venelaudat sahaan ja höylään hyvin lähelle lopullista muotoa ja jyrsin ainoastaan aivan viimeisen vajaan millin.

Olen alkanut harkitsemaan, että jos vähentäisin jyrsimen käyttöä myös polvioiden yms. mallineen avulla tehtävien kappaleiden tekemisessa. Jälki olisi tietenkin enemmän “käsitehdyn” näköistä. Eli alkaisin harrastaa puuveneiden veistämistä hiomisen ja jyrsimisen sijaan.

Vakavasti harkitsen myös raitisilmamaskin hankkimista. Vielä se on jäänyt, koska hinnat ovat varsin suolaisia.

Hankin kuitenkin verstaalle  Record AC 400 ilmanpuhdistimen. Valmistajan mukaan ilmanpuhdistaja puhdistaa tehokkaasti verstaan sisäilmassa leijuvat pienhiukkaset aina 1 mikronin kokoon asti. Laitteessa on kaksivaiheinen suodatus: 5 mikronin ulompi suodatin ja 1 mikronin sisäsuodatin. Ilmanpuhdistimessa on 3 nopeutta ja ajastintoiminto, jolla puhdistin voidaan jättää päälle määrätyksi ajaksi (1,2 tai 4 tuntia) työskentelyn jälkeen puhdistamaan sisäilman ilmassa leijuvista epäpuhtauksista. Laitteen mukana tulee suodattimet, ripustustarvikkeet (koukut ja ketjut) sekä kaukosäädin.

Ilmanpuhdistimen voi asentaa riippumaan laipiosta tai sitten johonkin telineeseen.

{ 2 kommenttia }