Erkki-vene on Esko Mattssonin saaristoon ja sisävesille kehittämä soutuvene. Olen blogissani kuvannut yhteensä kolmen Erkki-veneen rakentamista. Puuveneveistäjän opinnoissani rakensin kaksi eri versiota (1 ja 2) ja loppukesästä julkaisin kolme blogipostausta Juha Jangerin Erkki-veneprojektista 1, 2, ja 3.
Tarinan Erkki-veneestä kertoo Esko Mattsson, joka työskentelee veneenrakennuksen opettajana Perinnekeskus Kuggomissa.
”Ensimmäisen version piirsin Kuusamossa vuonna 1985”
Olen lapsesta saakka saanut katsella ja soutaa erilaisia veneitä sekä merellä että järvellä. Minun piti päästä aina vesille ja kaikki esineet, jotka kelluivat, kiinnostivat minua. Valmistuttuani ammattiini aloin tarkastelemaan soutuveneitä ja niiden muotoja ja pohtimaan enemmän niiden ominaisuuksia. Osa koetelluista veneistä oli jonkin ominaisuuden osalta hyviä, mutta kokonaisuus ontui lähes aina. Ajattelin, että tavallisen mökkiveneen suunnittelu on joko vaikeaa tai sitten kukaan ei vain ole jaksanut sitä vaivaantua kunnolla pohtimaan. Olen pyrkinyt soutamaan sekä puuveneitä, että lujitemuoviveneitä. Molemmista olen löytänyt huonoja yksilöitä. Uskon, että muovistakin voidaan suunnitella hyvä soutuvene mökkiläiselle.
Soutuvene on mielestäni erittäin vaikea suunnitella, koska mökkiläisen tarpeet ovat niin moninaiset. Miehistön määrä (1-3 henkeä) ja siten myös yhteispaino voi vaihdella 80 – 240kg haarukassa. Usein veneen paino ylitetään moninkertaisesti. Mökkiveneen pitäisi olla hyvä soudettava ja lisäksi siiihen tulisi voida asentaa pieni moottori perään. Kaunis ja kevytkin se saisi olla ja tietenkin turvallinen. Itse lähdin rajaamaan veneelle asetettavia vaatimuksia niin, että soutaminen on pääasia ja pienellä moottorilla ( 2-3 hv) ajaminen vasta toissijaista. Vierastan myös jakoa järvi- ja meriveneisiin. Suuri järvenselkä ja meren rannikko ovat yhtä vaativia paikkoja soutuveneelle.
Ensimmäisen Erkki -veneen linjapiirustuksen piirsin Kuusamossa vuonna 1985 Posion Kitkajärvellä kalastavalle Hannes Määtälle. Olin silloin Posiolla talvikalastuskurssilla ja Hannes kertoi, että paikalliset venemallit eivät hänen mielestään olleet riittävän tukevia ja vakaita nuottakalastukseen suurella järvellä. Aloin pohtia ja piirtää venettä iltaisin. Vaikka olin kurssilla tavallaan hakemassa uutta ammattia, intohimo veneisiin piti otteessaan. Lisäksi en ollut vielä koskaan suunnitellut yhtään venettä tosissani ja pohdinta nappasi minut mukaansa.
Suunnittelun tavoitteena merikelpoinen ja kaunis vene
Vanha kriteeri, merikelpoinen ja kaunis vene oli suunnittelun lähtökohta ja tavoite. Esikuvana Erkki-veneelle oli silloin kymenlaaksolainen haapio, merisoutuvene, jolla olin saanut useasti soutaa merellä ja nauttia sen hyvistä ominaisuuksista. Siitä otin veneen keula- ja keskiosan. Erkki-veneen peräosa otin Ahvenanmaan saariston veneistä. Tuttu leveähkö peili, joka on nostettu ylös vesilinjasta. Tämä muoto antaa ääritilanteissa mahtavasti lisää kantavuutta ja sallii myös perämoottorin kiinnityksen. Lisäksi rakennettavuus helpottuu, koska lautojen sovittaminen ja kiinnittäminen peräpeilille on helpompaa kuin perävantaaseen. Eli keula terävähkö ja keskiveneessä kinunkia pohjassa ja perä ylös laahaamasta vettä. Keulapuunkin muoto oli ensin haapion kaltainen, mutta Hannes halusi siihen enemmän pyöreyttä. Harmittaa vieläkin, että annoin periksi asiakkaalle. Onneksi tussikopio on vielä tallessa tuosta kuvasta. Ensimmäinen versio 1985 Kitkajärvelle kalastusveneeksi oli mitoiltaan 5m x 1,4m. Kopio kuvasta jäi Hannekselle, mutta minulla ei ole tietoa siitä, onko venettä siellä koskaan tehty.
Vene sai nimensä Törmän Erkiltä
Asia hautautui vuosiksi ja osoitteetkin vaihtuivat tiheästi. Vuonna 1987 olin muuttanut Kuopion seudulle ja työskentelin veneiden parissa. Ravintola Kammarissa istuttiin ahkerasti tuohon aikaan. Tutustuin siellä ja kaukalopallon parissa Törmän Erkkiin, joka oli kotoisin Mikkelistä. Muun ohessa puhuttiin myös järvellä liikkumisesta. Erkki sai isältään häälahjaksi rahoituksen soutuvenettä varten ja kysyi minua tekijäksi. Olin tietysti otettu ja innoissani, koska uusia puuvenetilauksia oli tuohon aikaan vähän. Kävimme nopeasti Erkin tarpeita ja toiveita läpi. Kitkajärvelle piirtämäni vene oli hyvin lähellä näitä toiveita.
Venettä pidennettiin 5,5 metriin, jotta se soveltuisi paremmin kahdelle soutajalle. Jokaista kaariväliä tavallaan jatkettiin, keula tuli kapeammaksi ja näin vene tuli kevyemmäksi soutaa sekä helpommaksi rakentaa. Olin kyllä jännittynyt, koska tämä oli ensimmäinen yksin piirretty ja pohdittu vene. Entä jos pohdintani onkin mennyt aivan pieleen? Silloisen verstaan yläkerrasta löytyi rakentamiselle tila ja illat sekä viikonloput saivat muutakin ohjelmaa. Olimme sopineet, että Erkki tekee pinnankäsittelyn itse meidän tiloissa.
Olihan se hieno hetki, kun vene sai ensi kertaa vettä alleen Maljalahdessa. Vene oli minusta aika hyvä, eikä Erkinkään naama mutrussa ollut. Vene oli erittäin vakaa ja liukui hyvin. Olihan se vallan toisen näköinen kuin rannan muut soutuveneet Kuopiossa, mutta olin iloinen. Olin kuitenkin ajatellut sitä muotoa monelta kantilta ja pohtinut muiden veneiden hyviä ja huonoja puolia. Tekemisen aikana selvisi sekin, että Erkki Törmä olikin vain miehen kutsumanimi. Mutta venemalli sai tästä nimensä. Seppo Auriola käyttää venettä edelleenkin Suvasvedellä ja on tyytyväinen.
Erkki-veneen kehittely jatkui Ingmanin käsi- ja taideteolllisessa oppilaitoksessa
Kun aloitin Ingmanin käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa puuveneveiston opettajana vuonna 1999, Erkki-veneen kehittely jatkui. Halusimme veneen soutuominaisuudet paremmaksi ja muutokset peräpohjan osalta lisäsivät viivoja uloslyöntiin. Ensimmäinen purjeversio tuli vuonna 2003 Nykyrin Tapion tekemänä. Asiakkaana oli Kysin lääkäri. Muistan kun mies kävi meidän koesoudussa mukana ja pohdimme veneen takilointia. Mietimme varmaan molemmat, että tässä tilanteessa on jotain tuttua, ennen elettyä. Sama henkilö oli tilannut meiltä Kemiön Strömman veistämöltä saaristolaissoutuveneen purjeella. Valitettavasti toimitus silloin jäi kesken. Veneen köliranka oli pystyssä ja ykköslaudat työn alla, kun veistämön tulipalo vei kaiken 1982 joulukuussa ja palautimme veneen ennakkomaksun. Mutta nyt on lääkärillä Erkki-vene Kuopiossa.
Veneestä tehtiin mallilautasarjat Ingmanilla ja useat kansalaisopiston kurssit tekivät niitä Maaningalla ja Siilinjärvellä. Seuraavina vuosina ko. mallia tehtiin kansalaisopiston kursseilla ympäri maakuntaa. Pituudeksi vakiintui kansalaisopistoissa 5m.
Kaikkien Ingmanin vuosien aikana oli mielessä tehdä veneestä vielä parempi. Olin jo 2006 kesäksi varannut aikaa piirtämiseen ja ajattelukin oli jo tehty. Käsin piirtämällä oli vain vaikeaa päästä eteenpäin. Olimme aloittaneet yhteistyön Häkkisen Jarmon kanssa veneiden suunnittelun ja suunnittelun opetuksen osalta. Pyysin Jarmoa tekemään meille paremman version Erkki-veneestä ja hän suostui. Kävimme yhdessä läpi meidän toiveitamme ja mahdollisuuksiamme. Soutu kunniaan ja kahdelle airoparille paikat, lisävarusteena olisi pieni perämoottori ja lisäksi purje sekä köli. Eikä saa pelätä tuulta ja aallokkoa. Muistan kun näin ensimmäisen version linjakuvasta, se oli juuri sellainen kuin olin toivonut ja ajatellut. Pari pientä huomiota taidettiin korjata ja paketti oli valmis. Veneen mallisarjan teki Ingmanilla Aatos Ronkainen, joka oli tarkka ja hyvä tekijä. Samalla valmistui myös Aatokselle oma vene. Tuolloin veneessä oli seitsemän lautaparia.
Koska tiesimme, että venettä tullaan tekemään myös myyntiin, halusimme sille direktiivin mukaisen selkänojan. Etsimme Tukholman piirustuskokoelmasta samantyyppistä kuvaa sille esikuvaksi. Iversenin kokoelmasta löytyikin juuri sopiva ja hyvin samankaltainen soutuvene purjevarustuksella sekä piirretty ennen vuotta 1950. Näin meidän Erkki -veneestämme tuli historiallinen venemalli.
Erkki-vene soveltuu hyvin myös meren rannikolle
Tein poikani Antonin kanssa yhden veneen vanerilaudasta. Muistan kun Jarmo oli sanonut, että soutuvastus kevenee noin 20 %. Epäilin, mutta kun ensimmäisen illan annoin veneelle vauhtia ja annoin sen liukua, olinkin samaa mieltä. Sen syksyn aikana testasin venettä ahkerasti iltaisin. Muistan erään kovatuulisen illan syys-lokakuulta. Soudin pimeällä selällä aallokkoon ristiin rastiin, jätin veneen laskemaan itsekseen tuuleen, soudin lujaa isossa myötäaallokossa suoraan ja sivuttain aalloista vauhtia ottaen. Missään vaiheessa vene ei käyttäytynyt holtittomasti. Laskin lopuksi, kuten merellä tehdään, sivuttain keulaa tuuleen soutaen takaisin rantaan ja hymyilin. Ei huono vene ollenkaan. Purjeversiokin tuli paremmaksi kun Jarmo Häkkinen piirsi kölin paikat ja purjealat. Viimeisin veneen muutostyö on kyllä Jarmon ansiota, emme olisi varmasti käsin piirtäen päässeet samaan tulokseen. Opiskelijoiden kanssa käydyt pohdinnat rakenteesta auttoivat myös paljon.
Teimme Ingmanilla veneen avomerisoutajille vuonna 2007. He kutsuivat meitäkin soutamaan meren yli Viron puolelle. Voutilaisen Raimo lähti Erkki -veneellä mukaan ja selviytyi hyvin matkasta. Sittemmin Raimo souti heidän kanssaan myös Merenkurkusta yli Ruotsin puolelle. Saimme tiedon, että vene soveltuu hyvin myös meren rannikolle.
Eräänä kesänä soudin poikani Antonin kanssa veneen Kuopiosta Tuusniemen Levälahteen. Olin edelleen tyytyväinen veneeseen ja sen ominaisuuksiin.
Nostimme veneen laitalinjaa jossain vaiheessa tuuman verran ja lisäsimme yhden lautaparin lisää, jotta saamme laudat kapeammaksi. Valitettavasti se johti siihen, että laitalinja alkoi vaihdella jokaisessa veneessä. Se harmittaa nyt. Samalla katosi se kepeys, joka soutuveneessä kuuluu olla ulkonäössä.
Olisi pitänyt pitää kirjaa kuinka monta Erkki -venettä on tehty Ingmanilla ja kansalaisopistojen kurssilla. Venettä on tehty sekä puusta, että vanerilaudasta. Ingmanin vuosien aikana oli usein puhetta Erkki-veneen pienemmästä versiosta, ehkä noin 4,5 m pitkästä versiosta. Talvella 2016 alkaa yhden version teko, mutta rakenne on hieman erilainen. Isompi versio, 5,7m, valmistuu kesäksi 2017. Odotan sitä mielenkiinnolla. Siitä on tulossa nostokölillä varustettu pursi, jota voi myös soutaa. Se voisi olla Raid -purjehdukseen sopiva paatti. Molemmat uudet mallit ovat peräisin Jarmo Häkkisen suunnittelupöydältä.
Tällä hetkellä arvioisin Erkki-venettä seuraavasti:
- se on muodoltaan sellainen, että se on suhteellisen helppo rakentaa
- se täyttää edelleen silloiset suunnittelun lähtökohdat, vene on kaunis ja turvallinen vesillä
- veneen käyttäjien palautteet on olleet pääosin hyviä
- vene on hyvä myös kaksin soudettaessa
Miten Erkki-venettä voisi vielä kehittää paremmaksi?
Mietin aina joskus pystyisinkö vielä oleellisesti parantamaan Erkki-venettä. Minulla on joitakin ajatuksia siitä, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi tarttua toimeen. Mielestäni Erkki-venettä voisi kehittää seuraavasti:
- uusi ja parempi lautajako
- laitalinja takaisin haltuun
- keskiveneen kinunki takaisin, vuoden 2006 muutos poisti sitä hieman
- painoa pitää saada pois paljon rakenteita keventämällä
- kölirangan tekotapa ja keulapuun liitokset pitää muuttaa
- kaikki yksityiskohdat rakenteen ja ulkonäön osalta voisi tarkentaa
Tällä matkalla minä olen saanut itsekin kasvaa veneenveistäjänä ja kokeilla erityisesti Ingmanin ansiosta monenlaista. Nyt taakse katsoessa prosessi on ollut antoisa ja hauska. Mutta vielä minun tekisi mieli koettaa kehittää soutuvenemalli, jonka järvialueen ihmiset kokisivat omakseen. Minulla on joitakin ajatuksia siitä, millainen se voisi olla…
